Kun osallistun toisen oppaan kierrokselle, haluan tarkastella tilannetta lempeällä katseella.
Jokainen esiintyjä tietää, että on huonoja ja hyviä päiviä tai onnistumisen ja epäonnistumisen tunteita. Ammattitaidolla kokenut esiintyjä pystyy hyvään lopputulokseen, vaikka muussa elämässä olisi isojakin pyörteitä. Opastus on kuitenkin samalla - niin kuin mikä tahansa esitys - vuorovaikutustilanne, jossa on monta tekijää.
Osallistujan ei tähän asiaan tarvitse välttämättä kiinnittää huomiota, mutta on ymmärrettävää että tämän työn lähtökohdat vaihtelevat valtavan paljon. Esimerkiksi näyttelyt ja niiden kuratoinnin tapa tai muiden paikkakohteiden laatu vaikuttavat kommunikaatioon ja läsnäolon vireeseen todella paljon. Osa opastuksista on oppaan itsensä suunnittelemia ja osa jonkun toisen. Resurssit määrittelevät hyvin paljon kuinka syvälliseen tietoon ja ymmärrykseen opastus perustuu. Kaikilla aloilla pitää aloittaa ura jostakin eikä kukaan voi olla kaikkien yksittäisten ilmiöiden erikoisasiantuntija.
Opastuksella olennaista on päästä fyysisesti kiinnostavien asioiden tarkastelun ja ajattelun äärelle. Siinä voi syntyä valtavan erilaisia oppimiskokemuksia riippuen osallistuvasta ihmisestä ja hänen motiiveistaan.
Minusta on kiinnostavaa olla persoonallisen oppaan esittämisen äärellä. Täydellisyys tai konemaisuus ei olisi mitenkään kiinnostavaa.
Yleensä olen itse ajatellut niin, että jos minulla on oppaan roolissani hyvä olla, niin vieraanikin voi viihtyä kanssani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti