Koronapandemia alkaa vaikuttaa omaan arkeeni. Museoissa tapahtuu, kun virtuaaliset opastukset yleistyvät hyvällä vauhdilla. Samaan aikaan palkatun työn määrä vähenee, koska alan työnantajat joutuvat etsimään jostain säästöä. Työtehtäviä kyllä olisi. Lomautukset alkavat koskea museokentän tekijöitä. Omakin palkka on pienentynyt merkittävästi.
Taidealan toimijat näkyvät uutisoinneissa. Kriisi paljastaa alan normaalistikin vaikean toimeentulotilanteen.
Olin lupautunut huhti-toukokuussa kahteen tilaisuuteen esiintymään. Molemmat luonnollisesti peruttiin. Kesän keikkatöiden aikataulu on avoinna. Siirtoja myöhempään kesään on harkittu.
Asumisen koreografia muuttuu. Etäisyydestä ja koskettamisen varomisesta tulee vähitellen tapa. Kaupassa en riisu käsineitä ja käytän aina korttimaksua. En käytä enää rannekelloa kaupungilla enkä aina vapaa-ajalla ota edes matkapuhelinta mukaan, jos olen varma etten tarvitse sitä. Kun omat tulot vähenevät ei ole syytä käydä juuri muualla kuin ruokakaupassa ja apteekissa sekä liikkumassa turvavälit huomioiden. Etsiydyn sivupoluille ja reiteille, joilla ennakoin ihmisiä olevan vähän.
Olen innostunut luomu-säilykehernekeitosta!
Kodinhoidossa talouspaperin käytöstä on tullut aktiivisempaa ja käsipyyhkeitä vaihdan useammin kuin aiemmin. Käsidesipullo on helposti saatavilla ja puhelinta, kannettavan tietokoneen näppäimiä ja avainnippua tulee nyt puhdistettua. Kasvojen koskettamisen välttämisestä tulee tietoista. Näin siis tietyt kehon osat korostuvat kokemuksellisesti.
Mietin omia ja toisten tarpeita. Olisiko käsidesipulloni tarpeellisempi jossain muualla? Kenelle hengityssuojat ovat välttämättömiä ja missä tilanteissa?
Kriisin keskellä en aio hukata omia arvojani. Ympäristön suojelu on edelleen tärkeää.
Ehkä pandemia virittää myös muistoja. Oliko lapsena tosiaan enemmän valistavia tietoiskuja televisiossa?
Aiemmin välttämäni tai tiukasti rajoittamani sosiaalinen media alkaa näyttää kiinnostavammalta ja jopa chat-muotoinen viestiminen mahdolliselta. Live-videoista netin kanavissa on tullut osa omaa elämää. Olen nyt yhteydessä sukulaisiin ja tuttaviin kenties aktiivisemmin, ainakin sähköpostitse?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti