opastetut kulttuurikävelyt
PÄLKÄNEEN LOTTIEN JALANJÄLJILLÄ
Pälkäneen
Maanpuolustusnaiset ry järjestää kesällä ja syksyllä kulttuurikävelyt, joilla
osallistujat pääsevät tutustumaan Lotta Svärd -järjestön paikallisyhdistyksen historialliseen
maisemaan sekä ilmavalvontatyöhön Syrjänharjun eri puolilla olevissa
kohteissa.
Kävelyiden oppaana toimii
FM Jaakko Simola, joka on perehtynyt kulttuuriympäristön eri elementtien
havainnointiin, kokemuksellisuutta aktivoivalla tavalla. Kävely
historiallisesti kiinnostavilla paikoilla auttaa samaistumaan esipolvien
elämään.
Heinäkuun viimeisenä
sunnuntaina juhlimme Pälkäne-päivää. Syyskuun kävelyllä on puolestaan
liikunnallisempi luonne ja käyttöön otetaan hiljattain valmistuneet Pälkäne-portaat.
Molemmissa tapahtumissa osallistujia palvelee yhdistyksen perinnehenkinen
lottakanttiini. Muonitus oli myös Pälkäneen lottien vahva ala.
Su 31.7.2022 klo 13.00
Pälkäneen lottien jalanjäljillä – opastettu kulttuurikävely
FM Jaakko Simolan johdattamana
seuraamme Pälkäneen lottien jalanjälkiä Syrjänharjun historiallisissa
maisemissa. Lähdemme kävelyreitille Pälkäneen torilta, mutta voit tulla
kuuntelemaan opastusta myös suoraan Syrjänharjun lottamuistomerkille, jossa maanpuolustusnaisten
järjestämä lottakanttiini palvelee klo 13.00 − 15.00. (Tarvittaessa
järjestämme kuljetuksen torilta muistomerkille)
Tapahtumaan on vapaa
pääsy, lottakanttiinissa on vapaaehtoinen
kahvimaksu.
Pukeudu sään mukaan ja
kävelyyn soveltuviin kenkiin. (Pälkäne-päivänä 31.7. on myös kansallispuvun
tuuletus sallittua).
Tapahtuman kesto on noin 2 tuntia.
Su 18.9.2022 klo 13.00
Pälkäneen lottien jalanjäljillä – opastettu kulttuurikävely
FM Jaakko Simolan
johdattamana seuraamme lottien jalanjälkiä Syrjänharjun historiallisissa
maisemissa. Retkellä liikumme reippaasti eikä reitti ole esteetön (Tori – Nuijantalo –
Tervapirtti − Pälkäne-portaat
– Lottamuistomerkki).
Reitin varrella on Pälkäneen
maanpuolustusnaisten järjestämä lottakanttiini.
Kävelyn kesto on noin 1,5
tuntia.
Tapahtumaan on vapaa
pääsy, lottakanttiinissa on vapaaehtoinen kahvimaksu.
Pukeudu sään mukaan ja
kävelyyn soveltuviin kenkiin.
Lottien jalanjäljet Syrjänharjussa
Toinen maailmansota vaati
suomalaisilta suuria uhrauksia. Pälkäneen sankarihautausmaalla kirkkopihassa
voi ymmärtää, mitä maan sotilaallinen puolustaminen tarkoitti. Naisten työ oli
kriisiaikana samoin hyvin sitoutunutta monin tavoin. Valmiutta oli kuitenkin
harjoitettu pitkän aikaa esimerkiksi Lotta Svärd -järjestön paikallisessa
toiminnassa. Pälkäneellä yhdistysmuotoinen lottatyö alkoi jo varhain vuonna
1919 Miina Hägerin johdolla. Jäseniä oli suhteellisesti mitattuna paljon ja
toiminta yhdisti eri taustoista tulevia naisia. Lottien ja pikkulottien
historiaa ja muistitietoa on myöhemmin tallennettu pitäjässä aktiivisesti.
Pälkäneen Nuijantalo
toimi yhdistyksen toiminnan tärkeänä keskuspaikkana: varusteiden hankinta,
varainkeruu, koulutustoiminta, liikuntaohjelma ja juhlien järjestäminen olivat
aktiivisia työmuotoja. Sota-aikana Nuijalla myös muonitettiin sotilaita,
leivottiin leipää ja kuorittiin perunoita, autettiin evakkoja jne. Lottayhdistyksellä
oli siellä oma huonekin, kun talo toimi Pälkäneen suojeluskuntatalona.
Arkkitehti Toivo Paatolan alun perin Suomalaisen puolueen taloksi suunnittelema
rakennus valmistui vuonna 1907 ja on edelleen kirkonkylän keskeinen
rakennusmuistomerkki.
Talvisodassa ja
jatkosodan ensi vuosina Pälkäneen lotat hoitivat ilmavalvontaa Syrjänharjun
näkötornista. Tehtävänä oli suojella Tampereen kaupunkia, jota Neuvostoliiton
koneet pommittivat. Puhelinyhteydellä voitiin havainnot ilmoittaa kaupunkiin,
jossa osattiin tällä tavalla varautua antamaan ilmahälytys. On koskettavaa
eläytyä lotan tehtävään: mitä nuori turkkiin kääriytynyt nainen tunsi
talvisessa harjumaisemassa havainnoidessaan tummaa taivasta. Rakennusmestari
Julius Lehtosen suunnittelema kaunis näkötorni on purettu. Paikalla on nyt vuonna
2003 paljastettu Lotta-muistomerkki.
Harjun sivussa ollut
ampumaradan maja Tervapirtti toimi lottien tukikohtana ilmavalvontatyössä.
Myöhemmin toiselle paikalle siirretty rakennuksen runko on edelleen muistona
suojeluskunnan vilkkaasta rakennustoiminnasta 1900-luvun alkupuolella.
Professori Carolus Lindbergin suunnittelema tyylikäs hirsipaviljonki valmistui
vuonna 1925.
Pälkäne-portaat ovat
paikallisen talkootyön nykyesimerkki. Kuntoilukäyttöön tarkoitetut portaat
tarjoavat samalla pääsyn suoraan harjun laelle, josta avautuu vaikuttavia
näkymiä sydänhämäläiseen maisemaan.
Liikkuminen historiallisesti kiinnostavilla paikoilla yhdistää eri
sukupolvet. Millainen oli pälkäneläisen lotan mielenmaisema hänen toimiessaan
meille tutuissa harjumaisemissa 80 vuotta sitten?