Elokuu ja ranta
hiljaista hiekkaa
takana talon pitsi
tuolla edessä
tumma kotiranta
laineiden pinnat
pintojen piirrot
selkäni pehmenee
aurinkohattu ja
valkoista hiekkaa
loputtomasti
kettingin nauha
ajallisuus vedessä
vaikea lähteä täältä
- sadepisaroita -
tulevat apuun tässä
Maiseman asutus
Kodikkuus on kahden puolen.
Se olisi huudon päässä.
Juuri tässä hoikkia viiltoja.
Kuvitteellinen kaupunki
on laskeutumassa paikoilleen.
Tavoitan sormilla kaukaisuuden,
joka avautuu juuri tähän.
Kulkemattomat tiet odottavat.
Valojen mastot tahdittavat
maiseman arkista lempeyttä.
Joki
palaan rantaan
kaukana uimarien äänet
ja joen hiljaiset kellujat
kuvassa vain vesi liikkuu
minua ja jokea kohti
- ja näkymä kirkastuu
Pyöräilin kahvin jälkeen Pälkäneen Pakanrannan uimarannalle, sieltä Roholan uuden asuinalueen parkkipaikalle ja lopuksi Kostianvirran suulle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti