Kaipaan taiteen, kulttuurin tai yleensä elämän havaitsemiseen perustuvaan toimintaan yhteyttä muuhun arkielämään. Nykykulttuurissa meiltä ei puutu mahdollisuuksia jakaa ja kokea toisten kertomuksia esimerkiksi netin välityksellä. Kysymys on enemmän siitä voiko jonkun toisen teko vaikuttaa minuun tietoisesti ja tiedostamattomasti - annanko sen vaikuttaa kun se hyvältä tuntuu. Taiteen kokeminen irrallisena virkistyssuorituksena tai sosiaalisen paineen vuoksi tehtynä tekona ei vaikuta syvällisen motivoidulta. Kokemus ja vaikutus voi olla pieni ja hienovarainen tai hyvin monimuotoinen, mutta nyt tässä oleelliselta tuntuu sen aitous ja siitä puhumisen rehellisyys.
Taiteilijan tai tutkimuksen tekijän roolissa tuntuu hyvältä kuulla tai muuten havaita mihin oma työ liittyy. Alaviite professorin kirjassa voi olla merkitsevä yhteyden kokemisen kannalta. Olisi mukava nähdä julkisia tekoja tekevien ihmisten kertovan vieläkin useammin mistä toisista teoista he ovat vaikuttuneet. Taiteen viestinnässä ärsyttävää voi toisinaan olla se, että jonkun taiteilijan nimeen yhdistetään jokin uusi tai uudelta vaikuttava näkökulma tai ilmiö, jos se ei ole aivan totta. Taiteen viestinnässä uuden puolen korostaminen on luonnollista, mutta on positiivisesti sivistävää kuulla asiantuntijan paikantavan tekemistä ihan konkreettisesti suurempaan jatkumoon, vaikka vain muutamalla sanalla. Taiteilihan ei aina itse huomaa merkitysyhteyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti