opastetut kulttuurikävelyt
PÄLKÄNEEN LOTTIEN JALANJÄLJILLÄ
Pälkäneen Maanpuolustusnaiset ry järjestää kesällä ja syksyllä kulttuurikävelyt, joilla osallistujat pääsevät tutustumaan Lotta Svärd -järjestön paikallisyhdistyksen historialliseen maisemaan sekä ilmavalvontatyöhön Syrjänharjun eri puolilla olevissa kohteissa.
Kävelyiden oppaana toimii FM Jaakko Simola, joka on perehtynyt kulttuuriympäristön eri elementtien havainnointiin, kokemuksellisuutta aktivoivalla tavalla. Kävely historiallisesti kiinnostavilla paikoilla auttaa samaistumaan esipolvien elämään.
Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina juhlimme Pälkäne-päivää. Syyskuun kävelyllä on puolestaan liikunnallisempi luonne ja käyttöön otetaan hiljattain valmistuneet Pälkäne-portaat. Molemmissa tapahtumissa osallistujia palvelee yhdistyksen perinnehenkinen lottakanttiini. Muonitus oli myös Pälkäneen lottien vahva ala.
Su 31.7.2022 klo 13.00
Pälkäneen lottien jalanjäljillä – opastettu kulttuurikävely
FM Jaakko Simolan johdattamana seuraamme Pälkäneen lottien jalanjälkiä Syrjänharjun historiallisissa maisemissa. Lähdemme kävelyreitille Pälkäneen torilta, mutta voit tulla kuuntelemaan opastusta myös suoraan Syrjänharjun lottamuistomerkille, jossa maanpuolustusnaisten järjestämä lottakanttiini palvelee klo 13.00 − 15.00. (Tarvittaessa järjestämme kuljetuksen torilta muistomerkille)
Tapahtumaan on vapaa pääsy, lottakanttiinissa on vapaaehtoinen kahvimaksu.
Pukeudu sään mukaan ja kävelyyn soveltuviin kenkiin. (Pälkäne-päivänä 31.7. on myös kansallispuvun tuuletus sallittua).
Tapahtuman kesto on noin 2 tuntia.
Su 18.9.2022 klo 13.00
Pälkäneen lottien jalanjäljillä – opastettu kulttuurikävely
FM Jaakko Simolan johdattamana seuraamme lottien jalanjälkiä Syrjänharjun historiallisissa maisemissa. Retkellä liikumme reippaasti eikä reitti ole esteetön (Tori – Nuijantalo – Tervapirtti − Pälkäne-portaat – Lottamuistomerkki).
Reitin varrella on Pälkäneen maanpuolustusnaisten järjestämä lottakanttiini.
Kävelyn kesto on noin 1,5 tuntia.
Tapahtumaan on vapaa pääsy, lottakanttiinissa on vapaaehtoinen kahvimaksu.
Pukeudu sään mukaan ja
kävelyyn soveltuviin kenkiin.
Lottien jalanjäljet Syrjänharjussa
Toinen maailmansota vaati suomalaisilta suuria uhrauksia. Pälkäneen sankarihautausmaalla kirkkopihassa voi ymmärtää, mitä maan sotilaallinen puolustaminen tarkoitti. Naisten työ oli kriisiaikana samoin hyvin sitoutunutta monin tavoin. Valmiutta oli kuitenkin harjoitettu pitkän aikaa esimerkiksi Lotta Svärd -järjestön paikallisessa toiminnassa. Pälkäneellä yhdistysmuotoinen lottatyö alkoi jo varhain vuonna 1919 Miina Hägerin johdolla. Jäseniä oli suhteellisesti mitattuna paljon ja toiminta yhdisti eri taustoista tulevia naisia. Lottien ja pikkulottien historiaa ja muistitietoa on myöhemmin tallennettu pitäjässä aktiivisesti.
Pälkäneen Nuijantalo toimi yhdistyksen toiminnan tärkeänä keskuspaikkana: varusteiden hankinta, varainkeruu, koulutustoiminta, liikuntaohjelma ja juhlien järjestäminen olivat aktiivisia työmuotoja. Sota-aikana Nuijalla myös muonitettiin sotilaita, leivottiin leipää ja kuorittiin perunoita, autettiin evakkoja jne. Lottayhdistyksellä oli siellä oma huonekin, kun talo toimi Pälkäneen suojeluskuntatalona. Arkkitehti Toivo Paatolan alun perin Suomalaisen puolueen taloksi suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1907 ja on edelleen kirkonkylän keskeinen rakennusmuistomerkki.
Talvisodassa ja jatkosodan ensi vuosina Pälkäneen lotat hoitivat ilmavalvontaa Syrjänharjun näkötornista. Tehtävänä oli suojella Tampereen kaupunkia, jota Neuvostoliiton koneet pommittivat. Puhelinyhteydellä voitiin havainnot ilmoittaa kaupunkiin, jossa osattiin tällä tavalla varautua antamaan ilmahälytys. On koskettavaa eläytyä lotan tehtävään: mitä nuori turkkiin kääriytynyt nainen tunsi talvisessa harjumaisemassa havainnoidessaan tummaa taivasta. Rakennusmestari Julius Lehtosen suunnittelema kaunis näkötorni on purettu. Paikalla on nyt vuonna 2003 paljastettu Lotta-muistomerkki.
Harjun sivussa ollut ampumaradan maja Tervapirtti toimi lottien tukikohtana ilmavalvontatyössä. Myöhemmin toiselle paikalle siirretty rakennuksen runko on edelleen muistona suojeluskunnan vilkkaasta rakennustoiminnasta 1900-luvun alkupuolella. Professori Carolus Lindbergin suunnittelema tyylikäs hirsipaviljonki valmistui vuonna 1925.
Pälkäne-portaat ovat paikallisen talkootyön nykyesimerkki. Kuntoilukäyttöön tarkoitetut portaat tarjoavat samalla pääsyn suoraan harjun laelle, josta avautuu vaikuttavia näkymiä sydänhämäläiseen maisemaan. Liikkuminen historiallisesti kiinnostavilla paikoilla yhdistää eri sukupolvet. Millainen oli pälkäneläisen lotan mielenmaisema hänen toimiessaan meille tutuissa harjumaisemissa 80 vuotta sitten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti