Olin eilen kuuntelemassa Elossa-seminaaria aineettomasta kulttuuriperinnöstä ja erityisesti sen luontoon liittyvistä kysymyksistä. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta saa myös suomalaiset pohtimaan yhteisöissään, mistä monen laatuisista ja eri mittakaavoissa tapahtuvista perinteistä me nautimme. seminaarissa oli useita hyviä esimerkkejä iloa antavasta toiminnasta.
Minulle liikkumisen, maisemassa viipymisen ja ympäristön kokemisen yhteydet kiinteästi omaan identiteettiin ovat olennaisia kysymyksiä tässäkin vaalimisen kehyksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti