Exposition uudet esitykset Zodiakissa lähestyvät. Olen taas saman kysymyksen äärellä: miten haluan asettua esille ja asua esitystä nyt?
Tällä kertaa esitys on sovitettava sille uudenlaiseen tilaan. Valoisan ja valkoisen näyttelytilan sijaan esitys on nyt mustan harmaalla näyttämöllä. Tilasuunnittelu on elävä haaste, kun pimeästä tilasta tehdään galleria sen omista lähtökohdista.
Edellisistä esityksistä on kulunut monta kuukautta ja itsen rakenteet ovat hieman eri asennossa - muuttuneet tai ehkä kasvaneet. Ihmettelen työn avaamia kysymyksiä yleisön kanssa. Kun keväällä olen lukenut Pekka Passinmäen kirjoja, oma työ on elävöitynyt omassa mielessä uusista merkityksistä. Olen miettinyt ihmisen kodittomuutta ja toisaalta, miten asumisen tavat voisivat toimia kantavana elämän strategiana kovassa ja pelottavassakin maailmassa.
Yhdessä tekeminen
Esityksen tekemistä tukee hyvä työryhmä, joka voi ihmetellä teoksen muodon avautumista yhdessä. Kaikki voivat tehdä huomioita erilaisista työn elementeistä orgaanisesti ilman oman ammattiroolin rajoituksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti