Hyvää Talven Juhla-aikaa ja Turvallista Uutta Vuotta 2022!

Marraskuu ja taiteilijan toive

Tällä hetkellä etsin aktiivisesti rahoitusta ja hyviä yhteistyökumppaneita omalle luovalle työlleni. Kaipaan hyvin paljon omaa taiteilijan työtäni - erityisesti sen omalakista välittömyyttä. Ajattelun, havainnoinnin, lukemisen, läsnäolon harjoittamisen ja soolotyöskentelyn yhdistäminen on kokonaisvaltaista. Haluan uskoa, että taiteen tekeminen on äärimmäisen arvokasta 2020-luvun Suomessa. Se vahvistaa ymmärrystä asioiden vaikutussuhteista ja merkityksellisyydestä. Haluan tukea ihmisten mahdollisuutta elää kulttuurin ja luonnon rikkauden äärellä. 

Mitä voin melkein 50-vuotiaana miehenä tehdä arvokkaan elämän ja kulttuurin jatkuvuuden puolesta!

Vuonna 2020 kirjoitin kommenttipuheenvuoron Unelmana onnellisempi luova työ, jonka Arts Management Helsinki julkaisi kotisivullaan. Kirjoituksen teemat ovat edelleen ajankohtaisia. 

Ikkunoita kotien historiaan - Pälkäneen vanhat talot

Pälkäneen kunnan kulttuuripalvelut on julkaissut sosiaalisessa mediassaan viisi videota Pälkäneen vanhoista taloista. Sain olla projektissa mukana käsikirjoittajan ja juontajan roolissa. 

Rakastan vanhoja rakennuksia ja niiden säilymisen edistämistä. Oli todella antoisaa päästä tutustumaan  mielenkiintoisiin kohteisiin ja niiden vieraanvaraisiin asukkaisiin, jotka pitävät talot elossa.  

Ismo-Pekka Heikinheimon uusi teos Anybody´s Architecture: Rantaelämää.

Olen tanssijana Ismo-Pekka Heikinheimon uudessa teoksessa Anybody´s Architecture: Rantaelämää. Työryhmän muut jäsenet ovat Tanja Illukka, Satu Rekola, Mikko Helenius ja Simon le Roux.

Ks.  https://www.danceinfo.fi/esityskalenteri/ismo-dance-company-anybodys-architecture-rantaelamaa/

On mukavaa tuoda tanssijan roolissa esille kiinnostavia paikkoja Helsingissä ja muualla Suomessa.

Hyvää juhannusta ja kesäaikaa kaikille yhteistyökumppaneille!

Kevään 2021 työskentelin tiiviisti museotyön parissa eikä oman taiteellisen ajatteluni jatkokehittäminen ollut mahdollista. Odotan innolla uusia tilaisuuksia kirjoittaa itselleni tärkeistä aiheista. 

Asumisen liikettä

Taide voi parhaimmillaan suojella ja kantaa meitä - sekä henkisesti että ruumiillisesti! Se voi herättää halun elää omannäköistä arkielämää kaikkine osatekijöineen, aidosti ja rehellisesti. Se voi olla pyrkimystä sydämen viisauteen ja tämän avulla yhdenlaisen henkisen juhlan tunnelmiin. 

Minä etsin maailmasta poeettisuutta ja syvähenkisyyttä, vaikka ne tuntuvat kenties jonkun mielestä suurilta sanoilta. Luova tekeminen muistuttaa ja sallii olemaan läsnä sellaisena kuin ihminen yksilönä on. Samalla se kehottaa avaamaan aistit ja ajattelun tässä hetkessä - välillä leikkisästi ja toisaalta hyvin vakavasti. Vastaavasti runollisuus asenteena avaa yhteyden ajallisuuden ja ikuisuuden kokemiseen. Kuunteleva ote muistuttaa konkreettisesti siitä, miten hyvä on seurata esimerkiksi omaehtoisen työprosessin orgaanista rytmiä. Itsenäinen luovuus antaa minusta myös mahdollisuuden  kodin ja kotoisuuden rakentamiselle tai vaalimiselle, syvemmän suhteen rakentamiselle eri asioiden välille. 

Luin hiljattain jonkun toisen ajatuksen siitä, miten poeettisuus tuo esiin juuri ainutlaatuista yksilöllistä kokemusta kun taas symbolit kommunikoivat valmiita jaettuja merkityksiä. Luovassa tilassa on hyvä olla ymmärryksen tai sanoittamisen rajalla tai sen toisella puolella. 

Minulle taide on yksilön ainutkertaisen erilaisuuden oikeutta kasvaa omannäköisekseen - omaksi itseksi kaikessa valoisuudessaan. Se on minulle yhtäläisellä tavalla myös paikallisuuden arvon kunnioittamista. Saan nauttia kuulumisesta maisemiini ja niiden kantamiin kertomuksiin tai tunnekokemuksiin.

Paikallisilla kulttuureilla on luullakseni aika usein jokin hiljaisen kuuntelun laatu. Niiden ei tarvitse pitää melua esimerkiksi muutoksesta ainakaan itseään varten - säilymistään varten ehkä kyllä? 

Aloin lukea hiljattain uudelleen Gaston Bachelardin kirjaa Tilan poetiikka. Siinä on sellaista eurooppalaista henkistä perintöä, jonka haluaisin herättää uudelleen eloon myös Suomessa. Tilan merkitys ei rajoitu sen tylsän käytännölliseen tulkintaan vaan kirja avaa huikean spektrin tiloihin liittyvien kokemusten ja muistojen kerroksellisuudesta.

Uskonnon tai henkisyyden/hengellisyyden harjoittamisessa on kyse ihmisenä olemisen keskeisimpien kysymysten käsittelystä ja suuren yhteyden kokemisen jakamisesta, ainakin symbolisella tasolla. Taide on yhtä kokonaisvaltaisen tilan virittämistä ja jakamista vaikkakin yleensä toisissa muodoissa. 

Luovuudessa on kyse pääsemisestä yhteyteen itselle olennaisen ja merkityksellisen kanssa. Sosiaaliset suhteet eivät suinkaan aina tue tätä. Kuka kysyisi useammin, mikä toisista tuntuu oikeasti hyvältä?!

Katselen vastapäisten talojen monimuotoisia peltikattoja savupiippuineen. Varis kävelee katolla ja lentää välillä uuteen paikkaan. Piha on hiljentynyt harmaana sunnuntaipäivänä.