Uusi kurssi Pälkäneen rakennusperinnöstä syyskuussa

Ohjaan tänäkin vuonna kurssin Pälkäneen kiinnostavasta rakennusperinnöstä Valkeakoski-opistossa. Tällä kertaa kurssilla on enemmän aikaa käsitellä myös hieman uudempaa rakennuskantaa. Ilmoittaudu Valkeakoski-opiston sivuilla ja tule mukaan! 

Pälkäneen rakennusperinnön ominaispiirteitä - opastettu kävely

Hei Rakennusperinnön ystävä - tule mukaan tekemään havaintoja!

Su 21.5. klo 13.00 - 14.30
(Lähtöpaikka Nuijantalo,
Onkkaalantie 102, Pälkäne)

FM Jaakko Simola
Pälkäneen rakennusperinnön ominaispiirteitä - opastettu kävely

 

Millainen on Pälkäneen pitäjän vanha keskus rakennusperinnön näkökulmasta? Mitkä historialliset tekijät ovat vaikuttaneet kyläkuvaan? Miten Sydän-Hämeessä rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella? Miten rakennukset ja niiden hoito ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä?

 

Jaakko Simola vastaa kysymyksiin opastetulla kävelyllä, jonka esimerkkikohteet ovat Pälkäneen kirkonkylässä Onkkaalassa. Pälkäneen pitäjänkeskus raitteineen ja kujineen on monipuolinen rakennettu ympäristö, johon liittyy myös rikasta kulttuurihistoriaa.

Opastettu kävely on kaikille avoin ja maksuton. Huom. paikoitustilaa on rajallisesti. Tapahtuman reitti ei ole esteetön.

Järjestäjä: Valkeakoski-opisto

 

Mukavaa uuden vuoden alkua

Olen nyt mukana Pirkanmaan kulttuuripankissa (kulttuuripankki.fi). Teen mielelläni yhteistyötä. Jos haluat tilata minulta palveluita, ota yhteyttä vähintään kuukautta ennen toivomaasi tapahtuma-ajankohtaa. 

Leppoisaa Joulun Juhla-aikaa ja Rauhaa Uuteen Vuoteen 2023!

Kiitos yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana. Olen suunnitellut tulevan vuoden tapahtumia. Tavoitteena on taas kirjoittaa, toteuttaa opastuksia & rakennusperintöaiheinen kurssi ja kenties näyttelyitä sekä tehdä esityksiä.

Fridfull Juletid och Ett Gott Nytt År 2023

Merry Christmas Tide and Happy New Year 2023

Muistelmia - tanssin ammattilaisena 2007 -

Teatterikorkeakoulun opintojen jälkeen olin Zodiak - Uuden tanssin keskuksen piirissä muutaman vuoden ajan. Expositio - asettumattamia rakenteita jatkoi opinnäytteeni taiteellisen osan teemojen käsittelyä. Erityisen ilahduttavaa oli päästä mukaan Anu Rajalan koolle kutsumaan projektiin Helsinki liikkeessä. Olin myös mukana Sivuaskel-festivaalin 2009 tilausteoksen työryhmässä. Näin pääsin tutustumaan sosiaalisen koreografian ajatteluun Steve Valkin johdolla. Vielä seurasi itselle läheisten ekologisen kestävyyden teemojen käsittelyä Maata näkyvissä / vetäytymisen estetiikka -nimisessä kokeilussa.

2010-luvun alussa palasin yliopisto-opintojeni pariin tekemään pro gradu -tutkielmaa. Siinä halusin yhdistää omat alani. Tutkielmani nimi on Kylätiellä - kulttuurimaiseman analyysi ja liikkeessä tapahtuva paikkakokemus koreografiana.

Vihan kaunis maa -teoksesta (2013) tuli itselleni erityisen tärkeä kokemus. Sen olen kuvannut seikkaperäisesti toisessa blogissani. Vaellusesityksessä yhdistyi moni kiinnostukseni kohde.

Samana vuonna alkoi yhteistyö koreografi Ismo-Pekka Heikinheimon kanssa. Viime vuosina olen tanssinut hänen Anybody's Architecture -sarjansa teoksissa.

Kaupunkitilaa käsittelevien kurssien ohjaaminen Teatterikorkeakoulun tanssijantaiteen maisteriopiskelijoille on ollut minulle hyvin merkityksellistä. 

Museossa tapahtuva tanssi kiinnostaa minua edelleen. Olen toiminut pitkään museo-oppaana ja näen taiteellisen praktiikan mahdollisuudet museotyön yhtenä sisältönä ja työtapana.

Ennakkotieto vierailuesityksestä - tanssitaiteilija Martta Bröyer 125

Olen iloinen, että saan olla tämän vierailuesityksen juontajana elokuun lopussa Nuijantalossa: 

Runo – Näky – Huumaus

Tanssidramaattinen sarja

Tänä vuonna tulee 125 vuotta tanssitaiteilija Martta Bröyerin (1897–1979) syntymästä. Modernin tanssin pioneereihin Suomessa kuulunut Bröyer loi 1920–30-luvuilla oman tyylinsä, jossa tanssia säesti runonlausunta. Aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton saanut taidemuoto innoittaa nyt tämän päivän tekijöitä, tanssitaiteilija Tiia Hämäläistä ja äänitaiteilija Marika Hyväristä. He ovat luoneet runotanssiteoksen, jossa Bröyerin käyttämät runot kohtaavat nykyrunouden ja hänen liikekielensä vaikutteet sulautuvat nykytanssiin. Johdannoksi kuullaan lyhyesti Martta Bröyerin elämästä ja urasta sekä erityisesti hänen monista siteistään Pälkäneelle. Tanssin ohella Bröyer ansioitui kulttuuriperintötyössä ja pelasti vanhan helsinkiläisen sukutalonsa nykyisin Ruiskumestarin talona tunnetuksi museoksi. Pälkäne tuli Bröyerille hyvin rakkaaksi hänen kasvatusäitinsä Hanna Blåfieldin suvun kautta, ja vietti siellä kesää vuosikymmenien ajan.

 

 

 

 

 

  

 

Kuva Helsingin kaupunginmuseo

Tiia Hämäläinen on helsinkiläinen tanssitaiteilija. Hän on valmistunut tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2005 ja tanssipedagogiksi (AMK) Kuopiosta 2003. Hämäläinen on toiminut monipuolisesti tanssin kentällä niin tanssijana, opettajana, kouluttajana kuin koreografina erilaisissa konteksteissa. Oman taiteellisen työnsä lisäksi hän toimii tanssijana Tanssiteatteri Sivuun Ensemblessa ja baletin- ja nykytanssinopettajana Helsingin tanssiopistossa. Hämäläinen sukeltaa töissään tanssin, kuvan, tekstin ja äänen dialogisuuteen sekä pohtii liikkeen ja pysähtyneisyyden vuorottelua, hetkessä olemista.  

Marika Hyvärinen on vantaalaistunut ääni- ja säveltaiteilija, joka on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2015. Hyvärinen tekee äänitaidetta, sovituksia, sävellyksiä sekä installaatioita, osallistuu videotaideprojekteihin sekä performansseihin ja opettaa musiikkia freelancerina. Hyvärinen on kiinnostunut musiikin kerrostumien pöyhimisestä ja väärinkäyttämisestä sekä hauraiden ja katoavien äänien työstämisestä eri medioita hyödyntämällä

 

Ilmavalvonnan maisema Pälkäneen Syrjänharjussa - ennakkotietoa tulevista opastuksista

opastetut kulttuurikävelyt

PÄLKÄNEEN LOTTIEN JALANJÄLJILLÄ

Pälkäneen Maanpuolustusnaiset ry järjestää kesällä ja syksyllä kulttuurikävelyt, joilla osallistujat pääsevät tutustumaan Lotta Svärd -järjestön paikallisyhdistyksen historialliseen maisemaan sekä ilmavalvontatyöhön Syrjänharjun eri puolilla olevissa kohteissa. 

Kävelyiden oppaana toimii FM Jaakko Simola, joka on perehtynyt kulttuuriympäristön eri elementtien havainnointiin, kokemuksellisuutta aktivoivalla tavalla. Kävely historiallisesti kiinnostavilla paikoilla auttaa samaistumaan esipolvien elämään.

Heinäkuun viimeisenä sunnuntaina juhlimme Pälkäne-päivää. Syyskuun kävelyllä on puolestaan liikunnallisempi luonne ja käyttöön otetaan hiljattain valmistuneet Pälkäne-portaat. Molemmissa tapahtumissa osallistujia palvelee yhdistyksen perinnehenkinen lottakanttiini. Muonitus oli myös Pälkäneen lottien vahva ala.

 

Su 31.7.2022 klo 13.00

Pälkäneen lottien jalanjäljillä – opastettu kulttuurikävely

FM Jaakko Simolan johdattamana seuraamme Pälkäneen lottien jalanjälkiä Syrjänharjun historiallisissa maisemissa. Lähdemme kävelyreitille Pälkäneen torilta, mutta voit tulla kuuntelemaan opastusta myös suoraan Syrjänharjun lottamuistomerkille, jossa maanpuolustusnaisten järjestämä lottakanttiini palvelee klo 13.00 − 15.00.  (Tarvittaessa järjestämme kuljetuksen torilta muistomerkille)

Tapahtumaan on vapaa pääsy, lottakanttiinissa on vapaaehtoinen kahvimaksu.

Pukeudu sään mukaan ja kävelyyn soveltuviin kenkiin. (Pälkäne-päivänä 31.7. on myös kansallispuvun tuuletus sallittua).

Tapahtuman kesto on noin 2 tuntia.

 

Su 18.9.2022 klo 13.00

Pälkäneen lottien jalanjäljillä – opastettu kulttuurikävely

FM Jaakko Simolan johdattamana seuraamme lottien jalanjälkiä Syrjänharjun historiallisissa maisemissa. Retkellä liikumme reippaasti eikä reitti ole esteetön (Tori – Nuijantalo – Tervapirtti − Pälkäne-portaat – Lottamuistomerkki).

Reitin varrella on Pälkäneen maanpuolustusnaisten järjestämä lottakanttiini. 

Kävelyn kesto on noin 1,5 tuntia.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, lottakanttiinissa on vapaaehtoinen kahvimaksu. 

Pukeudu sään mukaan ja kävelyyn soveltuviin kenkiin.

 

Lottien jalanjäljet Syrjänharjussa

Toinen maailmansota vaati suomalaisilta suuria uhrauksia. Pälkäneen sankarihautausmaalla kirkkopihassa voi ymmärtää, mitä maan sotilaallinen puolustaminen tarkoitti. Naisten työ oli kriisiaikana samoin hyvin sitoutunutta monin tavoin. Valmiutta oli kuitenkin harjoitettu pitkän aikaa esimerkiksi Lotta Svärd -järjestön paikallisessa toiminnassa. Pälkäneellä yhdistysmuotoinen lottatyö alkoi jo varhain vuonna 1919 Miina Hägerin johdolla. Jäseniä oli suhteellisesti mitattuna paljon ja toiminta yhdisti eri taustoista tulevia naisia. Lottien ja pikkulottien historiaa ja muistitietoa on myöhemmin tallennettu pitäjässä aktiivisesti.

Pälkäneen Nuijantalo toimi yhdistyksen toiminnan tärkeänä keskuspaikkana: varusteiden hankinta, varainkeruu, koulutustoiminta, liikuntaohjelma ja juhlien järjestäminen olivat aktiivisia työmuotoja. Sota-aikana Nuijalla myös muonitettiin sotilaita, leivottiin leipää ja kuorittiin perunoita, autettiin evakkoja jne. Lottayhdistyksellä oli siellä oma huonekin, kun talo toimi Pälkäneen suojeluskuntatalona. Arkkitehti Toivo Paatolan alun perin Suomalaisen puolueen taloksi suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1907 ja on edelleen kirkonkylän keskeinen rakennusmuistomerkki.

Talvisodassa ja jatkosodan ensi vuosina Pälkäneen lotat hoitivat ilmavalvontaa Syrjänharjun näkötornista. Tehtävänä oli suojella Tampereen kaupunkia, jota Neuvostoliiton koneet pommittivat. Puhelinyhteydellä voitiin havainnot ilmoittaa kaupunkiin, jossa osattiin tällä tavalla varautua antamaan ilmahälytys. On koskettavaa eläytyä lotan tehtävään: mitä nuori turkkiin kääriytynyt nainen tunsi talvisessa harjumaisemassa havainnoidessaan tummaa taivasta. Rakennusmestari Julius Lehtosen suunnittelema kaunis näkötorni on purettu. Paikalla on nyt vuonna 2003 paljastettu Lotta-muistomerkki.

Harjun sivussa ollut ampumaradan maja Tervapirtti toimi lottien tukikohtana ilmavalvontatyössä. Myöhemmin toiselle paikalle siirretty rakennuksen runko on edelleen muistona suojeluskunnan vilkkaasta rakennustoiminnasta 1900-luvun alkupuolella. Professori Carolus Lindbergin suunnittelema tyylikäs hirsipaviljonki valmistui vuonna 1925.

Pälkäne-portaat ovat paikallisen talkootyön nykyesimerkki. Kuntoilukäyttöön tarkoitetut portaat tarjoavat samalla pääsyn suoraan harjun laelle, josta avautuu vaikuttavia näkymiä sydänhämäläiseen maisemaan.  Liikkuminen historiallisesti kiinnostavilla paikoilla yhdistää eri sukupolvet. Millainen oli pälkäneläisen lotan mielenmaisema hänen toimiessaan meille tutuissa harjumaisemissa 80 vuotta sitten?